Facebook
Facebook
Instagram

Eriarvoisuusraportti

Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat yleisesti nousseet, mutta kaikki eivät ole päässeet mukaan myönteiseen kehitykseen. Eriarvoisuuden työryhmän loppuraportti pyrkii tasoittamaan lähtökohtia, kannustinloukkoja sekä eriarvoisuuden katve- ja nivelkohtia rotkometaforalla. Kärkenä raportissa on perusturvan uudistaminen. Perusperiaate on palauttaa perusturvan varaan pudonnut helpommin työhön sekä itsenäiseen elämään.

Turvaavat rakenteet (silta ja pitkospuut)

1. Eriarvoisuuden vähentämispolitiikka tietopohjaisesti. Hyödynnetään tutkimusta, dataa ja keinoälyä.

2. Osallisuuden kehittäminen -> demokratiateemaa enemmän kouluihin, vaalikoneiden kehittäminen, nuorten vaaliosallistaminen

3. Lapsi- ja nuorisolähtöiset palvelut

-> Jalkautetaan nuorisotyötä, perhetyötä ja sosiaalityötä päiväkoteihin  ja kouluihin.

-> Peruskoulun yläluokilla ja toisella asteella erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille rinnalla kulkijaksi määritellään esimerkiksi (etsivä) nuorisotyöntekijä.

4. Maksuton varhaiskasvatus porrastetusti 5-vuotiaasta alkaen (osana varhaista puuttumista).

5. Lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja asumiskustannusten hillintä

Palauttavat palvelut  (turvaköysi)

1. Vähennetään kannustinloukkoja sekä väliinputoamista. Minimitukien yhdistäminen eli selkiinnytetään/yhdistetään toimeentulo- ja asumistuki.

2. Omaishoidon tukeen selkeämmät kriteerit siten että omaishoitoa voi sovittaa työelämään.-> hoitovapaakorvaus  (vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia hoivatessa)

3. Lapsiperheiden etuus- ja palvelujärjestelmä, joka huomioi erilaiset perheet kuten eroperheiden elatusvelvollisuudet.

4. Ylivelkaantumisen keinot -> järkeä pikavippeihin, vaihtoehtona pienlainat ja sosiaaliset luotot, talous- ja velkaneuvonnan varhaistaminen

5. Edistetään maahanmuuttajien varhaista kotouttamista -> kuinka helpommin töihin ja opiskeluun

6. Aikuiskoulutus ja muuntokoulutus siten että voidaan vasta tuleviin työttömyysuhkiin

7. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laadun kriteerit

Tehostavat palvelut (turvaverkko)

1. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koulutuksen uudistaminen

2. Sosiaalisen työn vaikuttavuuden arviointi

3. Kansalaisjärjestöt paremmin mukaan eriarvoisuuden ehkäisyyn.

4. Tutkimusohjelma joka ottaa kantaa eriarvoisuuteen ja sosiaaliturvaan

Pelastavat palvelut (pehmentävä patja turvaverkon läpikin pudonneille)

1. Asunnottomuuden puolittaminen

2. Osallistavien yhteisöjen tukeminen -> ruoka-apu, matalan kynnyksen palvelut, Yhteinen keittiö -konsepti

3. Vahvistetaan sosiaalista kuntoutusta tukipalveluineen

4. Huumeidenkäyttäjien palveluiden yhdenvertaisuus ja saatavuus

5. Valvotun koevapauden tehostaminen

Muita eriarvoisuuden torjumis- ja vähentämismenetelmiä siirryttäessä kohti maakunta- ja sote-uudistuksissa ja tukien muita kärki- ja selvityshankkeita.

  • Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen mielenterveys- ja päihdeongelmiin
  • Vammaispalveluiden moniammatillinen koordinointi
  • Sairauspoissaolojen vaihtoehdoiksi sopivat sovelletun ja korvaavan työn prosessit
  • Muodostetaan lapsi- ja nuorilähtöistä toimintakulttuuria tukeva toiminta- ja vuorovaikutusmalli (LAPE)
  • Kehitetään perhevapaajärjestelmää eriarvoisuutta vähentäen (-> miehiä enemmän kotiin)
  • Parannetaan vaikeasti työllistyvien aktivointia. Mahdollistetaan se että työkeikkojen vastaanottaminen olisi toimeentulotuen saajalle nykyistä mielekkäämpää ja palkkaa jäisi enemmän käteen ilman hämärryttävää tukietuisuusmiinuspoistoja
  • Vähennetään yksinäisyyttä -> vertaistuki, matalan kynnyksen palvelut, chat-palvelut
  • Parannetaan osatyökykyisten työmarkkinaosallisuutta
  • Tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista kielikoulutuksella
  • Helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille
  • Tehostetaan turvapaikanhakijoiden terveydentilan arviointia, hoitoa ja sosiaalipalveluihin pääsyä
  • Kohtuullistetaan maahanmuuttajien perheenyhdistämistä
  • Hyödynnetään kokeiluja ja uudenlaisia rahoitusmalleja eriarvoisuuden torjunnassa -> tulosperustaiset rahoitussopimukset

Rotkopääteemakuva on erinomainen. Olisin kaivannut vastaavankaltaista rennompaa infografiikkaa raportilta enemmän. Järjestöjä on huomioitu suoraan jonkin verran raportissa. Mielenkiintoista on nähdä miten raportin sisällöt vaikuttavat vaikkapa tuleviin STEA-avustuslinjauksiin.

Asiantuntijaselvityksen jälkeen ehdotukset menevät nyt ministeriöön. Seillä seulotaan  mitä ehdotuksista voidaan toteuttaa käytännössä ja missä aikataulussa. Pyytäisin loppuraportista kommentteja myös järjestöiltä ja kokemusasiantuntijoiilta. Eli myös niiltä jotka tuntevat persnahoissaan nykyiset epäkohdat.

Mediassa epäillään että raportti lähtee nyt puoluehivutukseen tulevia maakuntavaaleja ajatellen. Osa näkee raportissa varmasti perustulon edistämistä, osa kaupunkisote-peikkoja, Raportti on lähtökohdaltaan rakenteellinen. Siksi se tuskin menee yksilötunteisiin niin vahvasti kuin aikanaan nuorten syrjäystymistä tarkastellut Ihan tavallsia asioita. 

Kansalaiset haluavat sujuvampaa arkea. Päättäjät haluavat tietää mikä on sen hintalappu. Järjestöt kipuilevat siinä välissä. Kansalaiset näkevät hintalapun viivan alla tuli maksukirje sitten KELAlta, sossuluukulta tai maakuntahimmelistöstä.

Teksti: Vesa Ilola