Facebook
Facebook
Instagram

Ministeri maakuntakierroksella

Teemana opetusministeri Kiurun maakuntakiertueella olivat oppimismotivaatio, opetusmenetelmät, oppimisympäristöt ja hyvinvointi. Paikalla Oulussa oli myös esimerkiksi Aija Rinkinen (OPH), joka koordinoi kehittäjäkouluverkostoa.

Alkua odotellessa saimme nauttia latina-viisautta valkokankaalta (ainut aine joka onnistuttiin tipauttaa opsista historian varrella pois terveystiedon lisäksi ;-D) Fabricando fit faber / et cetera… Kiuru myöhässä reilut 15 minuuttia sillä ministerin läsnäolosta yliopistolla halutaan imeä tehot jokaiselta lobbaustaholta.

paneelioulu

Oppilaat kaipaavat kansainvälisyyttä lisää. Kaksi Norssin yläluokan oppilasta haluavat tulevaisuuden peruskoulusta kansainvälisemmän. He pohtivat miksi kansainvälistyminen on koululle tärkeää. Koska esimerkiksi työ, puoliso ja ja jatkokoulutuspaikka löytynevät sieltä entistä useammin (ainakin korkeakoulutetuiltaI. Jatkosssa saamme ehkä Suomeen ilmastopakolaisia Aasiasta. Koulumme kielipalettia voisi oppilaiden mielestä tuotteistaa rohkeammin ja luovemmin teknologiaa hyödyntäen. Tablettien oppimispelit, älytaulut ovat jo ainakin Norssissa osa oppimisen arkea. Opettajia tosin pitäisi perehdyttää riittävästi uuteen älyteknologiaa. Sekä varmistaa laitteiden helppokäyttöisyys ja toimivuus. Kielten opiskelua voisi piristää esimerkiksi kansainvälisen kummikoulun kanssa skypen avulla.

Kehittäjäopettaja kaipaa oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Puheenvuoron piti Jussi Tervonen (Laanilan yläkoulu): Suomalaisen koulun vahvat puolet selviää kun kansainväliset vieraat käyvät täällä ja ihmettelevät positiivisesti arkikäytänteitämme. Kehitettävää jatkossa ovat oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Oppilaskuntatoiminta pitäisi saadamukaan koulun muihinkin teemoihin kuin tapahtumat. Yhteistoiminallisia harjoitteita ja toimintoja tarvittaisiin lisää oppitunneille. Tarvetta on myös henkisen ilmapiirin muutokselle. Koulussa tehdään asioita liian ryppyotsaisesti. Ei tarkoita sitä että opettajien pitäisi olla hauskuuttajia ja pedagogisia standup-koomikoita. Tarvitaan oppimisen iloa ja hauskuutta enemmän. Jussin lempilausahdus löytyy Tuntemattomasta sotilaasta: “Asialliset hommat suoritetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat”. Toinen lempillausahdus on: !Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.”

Vanhepien puheenvuoro Kari Ollikainen (Koskelan koulu Kimppa). Lapsi kaipaa ympärilleen aikuisia. Leikin kautta saadaan vahvoja kokemuksia, ei tarvita vain pänttäystä. Esimerkkinä hän kertoo alaluokkalaisten discon esimerkkinä kasvatuksellisena tapahtumana jossa lapset kohtaavat vanhemmat erilaisessa ympäristössä. Vanhemman huolenaihe: kohtaako yhteiskunnan odotukset ja koulun arki. Ollikainen kaipaa koulujärjestelmään lisää yleissivistävyyttä ja yrittäjyyttä. Nuoren pitää ottaa myös itse vastuuta työllisyydestä ja oman talouden hallinnasta. Koulujen koot kasvavat nyt huolestuttavasti,  lapsia ei tunneta enää niin hyvin kouluyhteisössä. Silloin ei aina tiedetä miten lapsilla menee.

Apulaisrehtori Pasi Hieta on Tulevaisuuden peruskoulun työryhmän jäsenen esitti kommentin: Koulut muuttuvat, muuttuko johtaminen? Yleinen havaittava trendi on se että kouluja on vähemmän ja niiden yksikkökoko kasvaa. Perusoletuksena on uusinvestoinniissa lähes aina iso yhtenäisperuskoulu.

Rehtorit ovat väsyneitä. Mitä pitäisi tehdä: 1) Rehtoreiden työnkuva ja johtamisen resurssointi tulee arvioida uudelleen 2) Rehtorien koulutus tulee kehittää huomiomaan muuttuneet olosuhteet ja työssä jaksaminen. 3) Pedagoginen johtaminen vaatii enemmän kehittäjäopettajia, täydennyskoulutusta sekä fokusointia.

rehtoriväsymys

Tarvitsemme unelmia sekä innostavan ja inspiroivan vision! Kari Kumpulainen (Norssin johtava rehtori)  kertoi omakohtaisen tarinan kautta unelmien saavuttamisesta ja työn merkityksestä. Kuinka tavoitteet ja unelmat johdattivat hänet paitsi rehtoriksi myös lentäjäksi. Hän toivoi että nuoret ottaisivat aktiivinen otteen elämäänsä ja oppisivat tekemään oikeita (rohkeita) valintoja. Oppimisen itsesäätely kiteytyy Karin mielestä näin: “Tänään työt ja vasta huomenna huvit.” Suuntana pitää olla tulevaisuus, mutta onko leirit erkaantuneet liikaa. Kasvatuksen säilyttäjät ja uudistajat eri leireissään näkevät eri tavalla tulevaisuuden taidot.

Tulevaisuuden taitojen edistämistä ovat (puhetahti liian nopea kirjaamiselle ;-D): 1) Pitkäkestoiset oppiainerajat ylittävät projektit 2) Yhteistoiminnallisuus 4) Samanaikaisopetus 5) Yhteiset tilaisuudet kuten sMarttikerhot 6) Kehittämishankkeisiin osallistuminen 7) Mahdollisuus kouluttautua 10) Päämäärätietoinen johtamiskulttuuri

Vaikka selityksiä on kuten  1) Vähäiset resurssit 2) Yhteistoiminnan hankala organisointi 3) Tuen puute 4) Päättäjien ylisuuret odotukset ovat vastarintajargonia. Suurin este on  se että innostavava ja inspiroiva visio puuttuu. Tehdään siis yhdessä unelmista totta!!

 Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun. Kiuru oma puheenvuoro: Maakuntakierrokset käynnistyvät Oulusta ja tulevat etelään. Vähän niinkuin peruskoulu-uudistuskin tapahtui.  Eikö koulua ole sitten  jatkuvasti ole uudistettu? Pisa-tutkimus herätti ministerin. Opettamiseen liittyvä konsensushenki on ollut Suomen menestys. Jos silmät olisi laitettu kiinni, olisimme olleet lirissä. Nyt ops2016 ovi on auki. Nyt on momentum!

Suomalaiset ovat maailmalla arvostettu ja osaava kansa. Meillä on nyt ensi kertaa tilanne että nuoremmat luokat eivät ole yhtä sivistyneitä ja motivoituneita kuin aiemmin. Tasa-arvoinen koulujärjestämämme on maailmalla ihailtu, mutta osaamistasomme laskee koko ajan kv-vertailuissa. Yhteiskunnalliset muutokset (koulun merkitys sosiaalisen nousun ja hyvän tulevaisuuden takaajana on vähentynyt. Koulun käytänteistä johtuvat muutokset (mielekkyys, merkityksellisyys, motivoivuus) siinä etteivät lapset ja erityisesti nuoret viihdy koulussa.

Selitykset oppimistulosten heikkenemisen syistä on löydettävä ja perusopetuksen kehittämistarpeet kiteytettävä. Niitä ovat esimerkiksi osallisuus, yhdenvartaisuus, kehittämistyön jatkuvuus yli hallituskausien, s

Verkkokyselyyn tuli 7000 arvioijan huomioita ja kehittämistoiveita. Ministeri käy läpi otakantaa-fi-sivuston verkkokyselyä  : lähes 7000 vastaajaa. Alakoulun huoltajat suurin joukko 32%. Ministeri käy läpi joukon väittämiä, joeskiarvot pyörivät kaikissa 3,8-4,3 välillä Koulu on viihtyisä (erityisesti rehtorin mielestä) Koulussa on hyvä ilmapiiri, yhteistyö oppilaiden kanssa sujuu, opetus on laadukasta, opettajien ja oppilaiden yhteistyö sujuu, oikeudenmukainen kohtelu, mielekkäät haasteet, hyödylliset tiedot ja taidot.

Mihin suunnata mahdolliset lisäresurssit TOP4: luokkakoon pienennys, oppilaiden tuki, oppimisympäristön uudistaminen, koulurakennuksen korjaaminen.  Pitäisi saada luokat pysymään n. 20 hengen luokassa jotta inkluusiokin olisi mahdollista. Muuten kohta heikommat ja parhaimmat ovat molemmat entistä heikompia.

Kuusi tulevaisuuden avaintaitoa ovat: 1) Vuorovaikutus- ja tunnetaidot 2) ongelmanratkaisutaidot 3) oppimaan oppimineen 4) aloitekyky ja yritteliäisyys 5) vieraat kileet 6) kriittinen ajattelu. Jostain on luovuttava ops2016-työssä jotta uusille taidoille saadaan sijaa… Tarvitaan siis myös kriittistä punakynää.

avaintaidot2014

 

Vastaajien kommentteja koulumme vahvuuksista olivat: ilmainen kouluruokailu, turvallisuus, tasavertisuus, pienet luokat, työrauha, sopiva haasteellisuus, ei elitismiä, ammattitaitoiset opettajat,y hteisöllisyys, välittäminen, huolehtiminen” tunne siitä että kuulun kouluyhteisöön, välitunnit

Vastaajien nostamia kehittämiskohteita: liiallinen aine- ja oppikirjakeskeisyys, työrauhaongelmat, yksilölliset vahvuudet, tvt, resurssointi, homekoulut, luokkakoot,  luokkarauha, häiriökäyttäytminen, koulukiusaaminen, liian aikaisin aamulla kouluun, 7% lapsista tulee kiusatuksi.

Mitä muuta pitäisi tehdä; hyöydyntää uudet oppimisympäristöt, rennommat opetusmenetelmät, luovuutta ja motivaatiota opetuksen perustana, opettajien motivaation ylläpitämiinen, koulusta viihtyisä, ryhmiin turvallinen ilmapiiri, kannustavuus…

Kiurun summa summarum: Koulun ei tulisi alkaa ennen klo 9, yksilölllinen opettaminen ja oppiminen turvattava, oppimisvaikeuksiin varhaisiin puuttuminen, oppiminen tulee olla enemmän haaste- ja ilmiöperustaista. Nykypedagogiikkaan tarvitaan freesausta niin fyysisessä kuin digitaalisessa ympäristössä.  Lue ministerin käynnistä myös YLEn juttu

Ennenkuin ministeri joutui lähtemään seuraavan keskustelutilaisuuteen yleisö esitti hänelle lobbaavia kannanottoja koodikoulusta, ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista, sitten ministeri pyyhälsi pois. Paneelikeskustelussa pohdittin mm. “Kuunnellaanko oppilaita ja vanhempia aidosti vai ollaanko yhteisessä osallisuusnäytelmäkuplassa?”, kehuttiin yrityskylä-konseptia…

Omalta kohdalta oli valittava hetkessä lähteäkö lähilobbaamaan ministeriötä kansalaiskeskusteluun vai jäädäkö paneeliin jonka osallistujista 90 prosenttia oli norssiyhteisöläisiä. Vaistojen mukaan lähdin viivellä ministerin perään.  Olin jo aamulla saanut ministerin twitterillä kiinni ja toivottanut hänet tervetulleeksi omalla tavallani

Tulevaisuuden koulun avaintekijöitä ovat ala Vesa:
– oppilaat (antakaa pienten leikkiä ja kokea myös itseohjautuvasti, välitunnit ja ruokailu nousevat kaikissa kyselyissä aina keskiöön ja pintaan)

– vanhemmat (kutsukaa heidät yhteistyöhön ja aitoon kasvatuskumppanuuteen, pelottaa kuinka vanhemmat ovat ulkoistaneet kasvatustaan ja vastuutaan kouluille)

– opettajat (Roolinne ja työnne muuttuu. Hyväksykää ja mahdollistakaa se, älkää jääkö koulutuksen, mukavuusalueen ja etujärjestön urautumiin)

– ops2016 (on kartta, mahdollistaja, ei Raamattu ja kapeuttaja)

– motivaatio ja oppimisen ilo (se on meissä sisäänkirjoitettu, sille pitää antaa vain tilaa, tukea ja suuntaa)

Illalla esitin kansalaiskeskustelussa ministerille toiveen että hän olisi ensimmäinen ministeri, joka takaisi koulujen työrauhan rauhoittamalla opsin. Opettajat ovat jaksamisen ja motivoitumisensa äärirajoilla, eikä ole olemassa järkevää kannustin- tai motivoimisjärjestämää vielä muuhun. Opsin, päättäjien, yhteiskunnan ja vanhempien ylisuuret toiveet yhdistettynä perinteisiin opettajatyönkuviin ovat jumittaneet tulevaisuuden peruskoulun kehittämisen. Toisaalta ihmettelin miksi rakenteet ja järjestelmät repivät, vaikka jo nyt halutessaa opettajat voisivat tehdä millaisia tahansa minivallankumouksia opetuksessa ja oppimisessa. Kuten Maarit Korhonen onkin osaltaan tehnyt. (Kivaa saada aplodit puheenvuorosta.)

Vierailun summa summarum: Kerättyä tietoa ja tahtotilaa on jo paljon, mutta käytännön kehittämistyö kouluissa on kummallisen kimuranttia pirullisten dilemmojen ristiaallokoissa.

Kommentti FB:ssä “Jep, jep ja kun katselen ihan tavallisen espoolaisen peruskoulun arkea vuonna 2014, moni asia on utopiaa. Opetus on kirjakeskeistä. Kokeet arvioinnin ainoa perusta, yksilöllisistä poluista tai ilmiöpohjaisuudesta ei ole tietoakaan, eikä kännykkää saa käyttää edes tiedonhakuun. ” Twitter-keskustelussa nousi esiin. “Pedagoginen johtaminen pitää saada keskiöön byrokratian sijaan.”

Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen muut maakuntatilaisuudet ovat:

24.11. Turku
26.11. Helsinki
2.12. Tampere
8.12. Pori
10.12. Joensuu

Lisätietoja: opetusneuvos Najat Ouakrim-Soivio (OKM), puh. 02953 30257. Maakuntakiertuetta kannattaa seuraa twitterissä @okmfi #tulevaisuudenperuskoulu

Artikkelikuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa, kuvakaappaukset: Kirsti Lonka, Najat Ouakrim-Soivio