Facebook
Facebook
Instagram

Myönteinen tunnistaminen

Myönteisen tunnistamisen keskeiset piirteet ovat

• Arkiympäristössä toimiminen

Toimitaan siellä, missä lapset, nuoret ja perheet ovat; ei välttämättä tarvita erillisiä toimintoja, toimitiloja, projekteja tai hankkeita. Olemassa olevia toimintamuotoja ja -periaatteita sanallistetaan, visualisoidaan, jaetaan ja kehitetään.

Arvokkuutta ja osallisuutta  vahvistetaan arjen yhteisöissä, kuten kotona, koulussa, harrastuksissa ja vaikkapa julkisessa liikenteessä.

• Keskittyminen voimavaroihin

Etsitään mahdollisuuksia, ratkaisuja ja voimavaroja ongelmien sijaan. Vahvistetaan toimijuutta,  ei vain kehitetä kykyjä. Painopisteen muuttaminen riskeistä resursseihin sekä haitoista hyvinvointiin,

Keskiössä on ketterä voimavarakeskeisyys, yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisy: ei ongelmien osoittamista ja yksilöiden leimaaminen tai diagnosointi.

Myönteinen tunnistaminen haastaa varhaisen puuttumisen. Myönteinen tunnistaminen on ongelmien sijaan voimavarojen näkemistä. Niiden tekijöiden, jotka pitävät meidät vireinä ja tekevät elämän mielekkääksi. Sillä tunnistetaan ja tunnustetaan asioita, jotka ovat kulloisellekin henkilölle tärkeitä.

• Yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy ja toimintakulttuuri

Toimitaan yhdessä ja jaetaan vastuu myönteisen toimintakulttuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä; hyvinvointi on kaikkien asia.

Vapaaehtoisten rekrytointi eri keinoin ja perehdytys ystävätoimintaan, ystävien välitystoiminta, tutor-toiminta

• Tilanneherkkyys

Suositaan käytäntöjä, joissa lapset, nuoret ja perheet tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi siten kuin he kussakin tilanteessa haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi.

Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksia.

Luotan sinuun ja teihin

Myönteisen tunnistamisen- menetelmän vaiheet ovat: tutustumista, tunnustamista ja tukemista.

Toimi silloin kuin omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti eikä ovia ole sulkeutunut liikaa.

• Tuetaan nuoria ja perheitä oman jutun ja porukan löytämisessä.

• Toiminta suunnitellaan toimijoiden toiveista lähtöisin, alueen tarpeen mukaan.

• Tekemiseen ja tulevaan ohjaamista ja mahdollistamista, retkiä, tutustumiskäyntejä

Nuorten ja perheiden omalle aktiivisuudelle ja kyvykkyydelle tilan antaminen: vapaaehtoisuuteen perustavat tempaukset,  tilaa omaehtoiseen toimintaan, matalan kynnyksen puuhailu (höntsäliikunta ja höntsäkulttuuri muutenkin)

Yritämme kerätä havainnollistavia esimerkkejä arjesta. Haaste tässä on se että koska myönteisyys ja kannustus tulee ikäänkuin selkätytimestä, tilanteesta ja oivalluksesta. Sitä on hankala saada kiinni “analysoitavaksi” ja tarinallistettua. Se on kuin intuitiivinen fiilis, josta seuraa nopea päätös ja reagointi.

Olemme kuitenkin huomanneet myönteisen tunnistamisen valtavan voiman. Se lmentyy merkityksen säikeinä, viihtyvyytenä ja luottamuksena. Ja säikeistä saattaa syntyä kantava pilari.