Päihdepäivät 2019

Vuoden 2019 Päihdepäivät kokosi yhteen asiantuntijat, vapaaehtoiset, päättäjät ja opiskelijat erityisesti lasten ja läheisten näkökulmalla. Päihdeongelma ei rajaudu koskaan vain ryyppääjään. Juominen koskettaa aina myös läheisiä: lapsia, sisaruksia, vanhempia, ystäviä ja työkavereta. Lähes jokaisen suomalaisen lähipiirissä on joku, jolla on päihdeongelma. Yli puoli miljoonaa  suomalaista juo yli riskirajojen. Noin 70 000 lapsen toisella tai molemmilla vanhemmilla päihdeongelma kotonaan. #jokainenonläheinen.

Päihteitä ongelmallisesti käyttävän läheinen hakee apua päihteitä käyttävälle, mutta myös läheiset tarvitsevat tukea sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista. On tärkeää tunnistaa läheisen tuen tarve ajoissa, ettei läheinen sairastu kuormitukseen. Valitettavasti palvelujärjestelmämme tunnistaa vielä huonosti läheisten tuen tarpeet.

Monet perheet pelkäävät leimautumista, joten eivät uskalla hakea apua. Häpeän vuoksi juomisesta ei kerrota omien seinien ulkopuolelle. Moni perhe, lapsi ja nuori jää yksin. Läheinen tarvitsee  tukea ja huomoita. Ensimmäinen kysymys läheiselle voi olla “Kuinka sinä itse voit? Onko sinulla kaikki hyvin? Ehkäisevän (päihde)työ on kaikkien asia, ei vain ammattilaisten.

Kohtaamisen ja läsnäolon voima

Tarvitaan välittäviä, aitoja ja lämpimiä kohtaamisia. Kohtaaminen ja puheeksi ottaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan ihmistä joka kysyy ja kuuntelee. Kohtaamisen mahdollisuuksia on kaikkialla, siihen ei välttämättä tarvita aikavarattuja erityisjärjestelyjä. Kysytään arjen keskellä toisiltamme mitä kuuluu ja miten voisimme viettää aikaa yhdessä? Kohtaaminen on joka kerta uusi luottamuksen osoitus. Luottamus on tällöin vastavuoroista.

Läsnäolon voimalla voimme pitää toisistamme helpostikin huolta. Jos voimme keventää seuraavan sukupolven taakkaa edes vähän, olemme onnistuneet. Kaikki päihteitä käyttävät eivät ole sairaita. Eikä sairaus saa olla stigma, koska silloin sekä apu että ongelma kielletään.

Vertaistuki tarjoaa ymmärrystä, kokemusten jakamista ja voimaantumista. Ei oleta mitään, vaan kohdataan toinen. Näin stigma purkatuu hiljalleen kohtaamisten ja myötätunnon kautta.

Nepsy-oireilu

Päihdeongelmaisella nuorella voi olla taustalla neuropsykiatrisia häiriöitä, joiden tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään nuorta ja hänen käytöstään. Hoitamaton adhd lisää mm. syrjäytymisen, itsetunto- ja ihmissuhdeongelmien ja päihteiden väärinkäytön riskiä aikuisiällä. Usein nepsyys ja viina kietoutuvat yhteen kuten päihteet ja mielentarveys. Päihdehoidossa on havaittu, että noin joka neljännellä hoidettavalla on taustalla hoitamaton adhd.

Nuori on aina ensisijaisesti nuori, ei ongelmanuori. Neuropsykiatrisesti oireilevilla, kuten ADHD:n omaavilla henkilöillä on valtavasti hyviä puolia, kuten idearikkaus. Tarvitaan hyviä kokemuksia ja itsensä hyväksymistä, jotta hyviä puolia voidaan työstää vahvuuksiksi.

Neuropsykiatrisesti oireilevien tuki on saatava kuntoon. Siitä hyötyvät niin itse lapsi, perhe kuin vaikkapa koululuokka. Neuropsykiatrisesti oireilevalla riski joutua “silmätikuksi” koulussa tai kuulla kuuluvansa käytöshäiriöiseksi. Mitä tämä tekee itsetunnolle?  Riskinä, että päihteitä käytetään pahan olon pakokeinona.  

Vanhemmat tarvitsevat tukea paitsi adhd:sta myös fasd:sta ja siitä, miten tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta. Länsimaissa alkoholi on suurin kehitysvammaisuutta aiheuttava tekijä? #FASD

Kun läheinen kuolee päihteisiin

Läheisen päihdekuolemasta on niin vaikea päästää irti, koska siihen liittyy niin paljon tunteita. Moni tuntee kuolemasta häpeää ja jää jumiin syyllisyyden kanssa. Tyypillistä päihdekuolemaa ei ole. Myös jokainen suru päihdekuoleman jälkeen on yksilöllistä.

Lämmin, läsnäoleva ja menehtynyttä kunnioittava #surevankohtaaminen on tärkeää myös silloin, kun puhutaan päihdekuolemista.Vanhemman suhdetta menetettyyn lapseen voi ja pitää vahvistaa menetyksen jälkeen.

Päihdehoito ei onnistu myöskään, jos ihmisen muita traumaattisia kokemuksia ei samalla hoideta. Seksuaalinen kaltoinkohtelu ja päihteidenkäyttö ruokkivat toisiaan ja tätä kokonaisuutta ammattilaiset ei aina ymmärrä tai halua kohdata. Häpeä ja syyllisyys seksuaalisesta kaltoinkohtelusta kuuluu AINA tekijälle, ei uhrille. Asiakasta kannattaa muistuttaa siitä, että epänormaaleihin kokemuksiin, esim. seksuaaliseen kaltoinkohteluun, reagoiminen on normaalia, siitä aiheutuvat oireet ovat normaaleja ja että asiaan voi saada apua.

Huomio lapsiin ja vanhemmuuden tukeen

Tarvitsemme pohdintaa ja keskustelua siitä miltä lapsista tuntuu,  kun vanhemmat juovat liikaa kotona. “Onko sun lapsi koskaan puhunut tästä asiasta?” Usein fokus on aikuisen ongelmissa ja lapsi jää näkymättömäksi. Tarvitaan myös vanhemmuuden tukemista.

Perinteisen päihdehoidon rinnalle tarvitaan vahvaa vanhemmuuden tukea”  Tarvitaan pitkäaikaista tukea lapselle ja perheelle. 

Päihdeläheisen arki on häpeää, salailua ja syyllisyyttä.  Lasten ja nuorten kokemia haittoja ovat muun muassa perheriidat, häpeä, ahdistus ja unen puute. Olemme keränneet sivustollemme kymmenen vertaistarinaa, jotka käsittelevät päihdeteemaa läheisen ja perheen näkökulmasta.