Facebook
Facebook
Instagram

Suvivirsi

Suvivirren alkuperä vie meidät 1600-luvun lopulle. Kesinä 1696 ja 1697 ankara halla ja sateet tuhosivat sadon. Nälänhätä ja kerjäläislaumojen mukana kulkeneet taudit veivät hautaan uskomattoman määrän ihmisiä: lähes kolmasosa kansasta menehtyi. Ruumiita löytyi taloista ja teiden varsilta ja niitä haudattiin joukkohautoihin. Tätä ajanjaksoa kutsutaan Suomen suuriksi kuolonvuosiksi (1695-1697).

Rehtori Jukka O Mattila toteaa Hesarissa. “On upeimpia kansallisia perinteitämme, että yli puoli miljoonaa koululaista Hangosta Utsjoelle yhtyy suvivirteen lähes samanaikaisesti juhlapäivänä.”

Suvivirren sanoittajaksi mainitaan ruotsalainen pappismies, Visbyn piispa Israel Kolmodin (1643-1709), joka kertoman mukaan sai inspiraation luonnonylistyslauluunsa kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694 Gotlannissa

Suvivirsi sävellettiin Ruotsissa 1697 – sävelniekka on jäänyt valitettavasti tuntemattomaksi.  Vuonna 1700, kun Suvivirsi saa suomenkielisen ilmiasun, Suomi – tämä paljon kärsinyt maa – huokailee hirmuisten kokemusten uuvuttamana.  Sen suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Eri Cajanus.

Suvivirsi Wikipediassa

Vuokko Hovatan tangotyylinen versio, Jukka Perkon jazzahtava versio, Hevankeliumin versio, PMPP:n akustinen, turun murteella, pohjolaisittain  Jaffa-mainos