Käytänteet jakoon

Ideasta tulee hyvä käytäntö tai innovaatio vasta kun se elää käytännössä (eikä vain nettisivulla tai tietokannassa). Hyviä käytänteitä ja kokoomasivustoja löytyy paljon kuten OPH:lla tai Innokylässä tai OpenIdeo

DreamDoSchool on ehkä suomalaisittain (vaikka onkin globaali hanke) jäsennetty alusta jossa koulut voivat dokumentoimalla jakaa hyviä käytänteitä.

Merkityssäikeitä metsästämässä Otetaan pieni askel jaossa luomalla hyvien käytäntöjen vaihtopiiri. Se toimii samalla periattteella kuin lukupiiri. Piiri voi kokoontua livenä tai etänä. Käytönnön vaihdon voi tehdä vasta kun edellinen käytänne on testattu tai todettu, että se ei sovi ollenkaan. Valitaan vetäjä tai se kiertää vuorollaan. Kukin piiriläinen tuo jaettavaksi yhden käytännön jota kaikki viestikapulan kaltaisesti testaavat sovitun ajan (2-6 viikkoa) omassa toimintaympäristössään.

Oma haluttu käytäntö piirijakoon valitaan esimerkiksi seuraavilla kriteereillä 1) synnyttää jotain uutta ja innostavaa 2) helppous ottaa käyttöön heti 3) ei vaadi ylimääräisiä resursseja, hankkeita tai alustoja 4) viestittävyys ja havainnollistettavissa muille.

Fokus konseptissa on hyvien käytäntöjen pölyttämisessä ja käsittelyssä (ei vain uuden suunnittelussa, tulevan ideoinnissa tai pelkässä keskustelussa). Vaihtopiirissä tapahtuva yhteisöllinen kokeileminen on omaa yksittäistä kokeilua monipuolisempaa
– sosiaalinen paine tehdä jotain merkityksellistä ja vaikuttavaa (vrt laihduttaminen, kävelyseura)
– tyypillisesti aktiivisessa lähivaihtopiirissä on 4–8 henkeä
– jokainen valitsee yhden kokeiltavan menetelmän, jonka välittää ja opastaa sitten muille
– tapa ja lupa kokeilla ja mokata yhteisön tuella ja kannustuksella

Nopea tsekkilista piirin aloittamiseen
Mieti piirin ilmapiiri (valitkaa): rento, tuloshakuinen
Millaisia kokeiluja valitaan (valitkaa):helppoja, viheliäisiin haasteisiin vastaavia, lyhyitä
Miten kutsutaan koolle: Kutsumenettely (puhelin, netti), puskaradio, ilmoitustaulu
Mieti kokoontumisrytmitys: joka 6. viikko, että ehtii kokeilla/ kerran kuussa/
Kokoontumispaikka: koulu, kirjasto, kokoushuone, verkko
Sopiva ajankohta: Aamupala, lounas, klo 15, klo 19? Huomioi työt, lapset, matkat, etäisyydet
Yhteydenpito: Muistutus mailiin FB- tai twitterryhmää. Tee oma sivu FB, Pinterest-, blogisivu
Vetäjä: valittu, kiertävä, demokraattinen
Esittelymenetelmät: keskustelu, toiminnallinen menetelmä, tykitys
Fiiliksen nostattajat: Kahvi/tee, pikkunaposteltava, visuaalinen demo

Mikä tekee vaihtopiirin kiinnostavaksi?
1) Hyvä kannustava kokeiluympäristö (tuki löytyy aiemmilta testaajilta)
2) Uusia kiinnostavia näkökulmia, josta voi oivaltaa uutta omaan työhön
3) Kehittämisen yhteisöllinen flow, joka vie mukanaan
4) Käytännöllisyys ja arkilähtöisyys, ei ylisuunnittelua ja -hautomista
5) Lupa kokeilla ja mokailla
6) Voi vastata johonkin ajankohtaiseen haasteeseen/tilanteeseen: kiusaaminen, häiriöt, yksinäisyys, viihtymättömyys
7) Eri roolien edustus tuo rikkkautta: opettaja, koulunkäynnin ohjaaja, nuorisotyöntekijä, vanhempi, tukioppilas

Teknologia ei ole este eikä ratkaisu vaan apulainen
Käyttökokemukset (vrt lukukokemukset) voidaan jokaa laajemmin esimerkiksi FB-ryhmän tai blogialustan kautta. Annetaan tähtiä, plussia ja yllättäviä nostoja. Täten jokin muu Hyvän käytännön -piiri voi saada inspiraation ottaa käytänne käyttöön. Meillä on FB-ryhmät, Trello, erilaisia idea-alustoja, Padlet. Ennen laajempaa skaalausta  tarvitaan kuitenkin sosiaalista “liimaa” ja merkityssäikeitä. Ehkä myös painetta muutokselle (kuten OPS2016).

Vetäjä versus vaihtuva isännöinti/emännöinti
Vetäjän rooli voi olla hyvin tärkeä, ainakin alussa. Yhteisöllisyyden elementteihin kannattaa kiinnittää huomiota: kuinka huomioimme uudet tulijat, kuinka luomme “pelisäännöt”. Yhden käytännön kokeilun kestoon kannattaa varata tyypillisesti 1-4 viikkoa aikaa, jotta saa palautetta ja huomioita toimivuudesta järjestelyineen. Näin ollen lukukaudessa voisi kokeilla esimerkiksi 3-5 juttua. Johonkin voi ihastua ja ottaa käyttöön loppuelämäksi, joku ei sovellu sinulle/teille ehkä ollenkaan.

Verkosta löytyy hienoja jakoalustoja kuten Alakoulun aarreaitta mutta voimme silti oppia vielä esimerkiksi terroristisolulta, startup-yritykseltä, loistavilta tarinankertojilta, läpimenneistä EU-projekteista, aikaanasaavista talkooporuikoista ja onnistuneista joukkoistuksista.

Hyvien käytänteiden esimerkkikokous livenä klo 18-19.30:
(aiheet kerätty tältä sivustolta) kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseksi
1) Syyskuun toinen viikko ke klo 18 Kalle esittelee edellisenä keväänä järjestämänsä  Perhefestari  15 min
2) Paula kertoo, kuinka  Luokkarinki  helpotti kodin ja koulun viestintää ja ilmapiiriä 15 min
3) Minttu opastaa kuinka Koulunkorva  oli yksi askel nivelvaiheissa ja kiusaamisen kitkemisessä 15 min
4) Pertti kertoo kuinka  Perhekuperkeikka muuttui omatoimiseksi itseään uudistavasksi toimintatavaksi 15 min
5) Raisa kertoo kuinka luovuttiin tylsistä kokouksista ja tuotiin tilalle väkeä osallistavat Torstaitreffit 15 min.
Loppukeskustelu 15 min, jonka aikana päätetään kuka ottaa keneltäkin kokeilukapulan. Päätös klo 19.30. Jos aikaa on vain puoli tuntia. Valitaan esimerkiksi neljä viiden minuutin ”esittelyvirittelyä” ja yhteiskeskustelu.

Muualta parastettuja ideoita kierrätettäväksi:
1) Kodin ja koulun yhteistyökäytänteitä  2) Luokkahuoneen kevyttuunaus 3) Pitkä välitunti liikuntasalissa 4) Murhamysteeri tiedeopetuksessa 5) Ideastore eli Kirjasto oppimisen kiihdyttäjänä 6) Hyvin viestitty Ruokapiiri 7) Pelastakaa Randomsaaret 8)  Pahviwilma,

Lue halutesssasi ideasta/konseptista  lisää avoimesta suunnitteludokumentista

Virittäviä apukysymyksiä:
Minkä käytänteen (työkalu/metodi/alusta, sparraus, ”ohjelma”, kampanja) olet itse pölyttänyt viimeksi innostuneena?
Mikä oli se lähtötilanne, tarve tai tavoite että halusitte uuden hyvän käytännön?
Mitä kannattaa huomioida kokeilun aikana (resurssointi)?
Miten yllättävistä tilanteista tai väliaikaisista takaiskuista selviittiin (lessons learned)?
Miten tuunasitte alkuperäisideaa omalla koulullanne/yhteisössänne?
Miten autoitte toisten ensikertalaisetn haltuunottamista (kuvat, opas, video)?
Mitkä olivat kriittiset kohdat  juurruttamisessa (rahoitus, vapaaehtoiset , osallistujat, viestintä)
Mikä oli iloisin yllätys käyttöönotossa?
Millä ja miten varmistitte että käytännöstä tuli pysyvä?

Mitä seuraavaksi (mihin kokeilurahat)
– lähipiiritestit 3x (kolme eri kouluyhteisöä)
– nettipiiritestit 2x (kaksi eri blogia/FB-ryhmää)
– esittely- ja kokeilupiste esimerkiksi Educa2016
– toimintamallin kuvauksen hionta ja valmiit tukimateriaalit käynnistämisen helpottamiseski

Omat hyvät käytänteet joita olen levittänyt ja jotka ovat levinneet:
– DeBonon kuuden ajattelun hatut
– Pikatreffi-metodi
Holakratia-menetelmä
– Lasten omat kerhot

Kysymyksiä ja vastauksia
Miten kerho ja vaihtopiiri eroavat toisistaan? Ei eroa. Tämän kerhon idea on vaihtaa hyviä käytänteitä.
Miten eroaa FB-ryhmästä? FB-ryhmä on alusta keskustelulle, jakamiselle ja jatkuvalle flowlle ilman kokeiluvaihetta vaihtoineen. Tässä yhteisöllisyys punnitaan astetta enemmän rajatussa ajassa. Eli erilaiset FB-arkihaasteet ehkä lähempänä vaihtopiiri-ideaa. Tosin piirissä tavoitteena yhteisöllinen jatkumo. Arkihaaste on usein yksi ”kokeilu”.
Miten käyttäjälähtöisyyttä voitaisiin lisätä? Helpottamalla osallistumista ja löytymistä.
Miten eroaa aikapankista? Tässä ei vaihdeta tovia vaan ”viestikapulana” hyvä käytänne. Mutta sama idea auttaa toista tai toisia yhteisöjä on yhteisenä pohjavireenä.
Miksi liittyisin käytäntöjen vaihtopiiriin? Saat enemmän kuin annat.
Miten eroaa Tupperware-kutsuista? Tupperware-mallia voi hyvin tuunata. Tavoitteena kippomyynnin sijaan Hyvän käytänteen ”myynti”.
Miten eroaa muusta vapaaehtoistoiminnasta? Ei välttämättä mitenkään, mutta piriin ei tarvitse olla järjestö tai yhdistys
Onko lukupiiri sopivin mallimetafora? Toistaiseksi se on todettu hyväksi lähtökohdaksi ja selkiyttäjäksi, mutta hyvien eri vaikutteiden sekoittuminen on toivottavaa.
Hyvää: Saa valita sen hyvän käytänteen josta pitää ja pääsee tutustumaan toisten kiinnostuksenkohteisiin. Käytänteelle on yleensä tuki aiemmista kokeiluista, ei tarvitse lähteä itse nollasta. ”Joutuu” kokeilemaan sellaistakin mitä ei olisi itse omavalintaisesti tehnyt.
Riski: Ei ole aikaa, intoa tai sopivaa porukkaa.  Vaatii sosiaaliset säikeet, innostuksen halun tai tarpeen.