Koulumentori

Koulumentori on toiminut Paulaharjulle koulutuksellisen tasa-arvon rahoituksen avulla vuodesta 2013. Rahoituksella toiminta pyritään takaamaan vuoden 2015 loppuun. Oulussa toimii kuudella koululla kokopäiväinen mentori: Rajakylä, Terva-Toppila, Merikoski, Kaukovainio, Ylikiiminki ja Paulaharju.

Koulumentorin tehtävä on toimia lähellä oppilasta, oppilaan perhettä ja luokkaa osana kouluyhteisöä.  Koulumentori tarjoaa oppilaille ja perheille matalan kynnyksen kohtaamisareenan kouluarjen monissa teemoissa:  kouluviihtyminen ja -sopeutuminen, aikuiskorvana oleminen,  tsemppamisen koulutyöhön,  ryhmädynamiikan kehittäminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen ja tukeminen koulussa. Osa koulumentoreista löytyy myös Facebookista: Katri, Asta, Marjo.

Paulaharjun koulumentori Anu pitää tukikohtaa kirjaston viereisessä olevassa neuvotteluhuonessaa. Myös vanhemmat voivat olla yhteydessä koulumentoriin puhelimitse (Anu Kaukua 050 366 5138), sähköpostilla anu.kaukua(at)eduouka.fi tai Wilman kautta.

Uusi Oulu-posti kertoo sivulla 7 lisää koulumentorista. Hän kuuntelee pienissäkin murheissa ja auttaa hölmöiltäkin tuntuvissa pulmissa. Mentorin juttusille voi tulla oppilas itse, vanhemmat tai koko perhe. Mentori ei ole psykologi, kuraattori tai koulunkäynnin ohjaaja, mutta on tiiviimmin tukena koulunkäynnin arjessa ja leikkauspisteissä. Koulumentori pyrkii luomaan lapsiin ja perheisiin luottamuksellisen suhteen, mutta ei ”asiakkuussuhdetta.”

Koulumentori on tukena yhteisöllisessä oppilashuollossa sekä osallisuusasoissa. Tarvittaessa mentori voi auttaa maahanmuuttajaperhietä Wilman käyttöönottamisessa. Paulaharjussa mentorin merkitys noussee, kun Puokkarin nuokkaria ollaan muuttamassa järjestövetoiseksi vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa useamman lähinuorisotyöntekijän katoamista. Samoin Merikosken yläkoulu on siirtymässä kohti Korvensuoraa.

Koulupsyykkari-kokeilu Oulussa on jo ollut hieman pidempään.  Myös psyykkarit liikuvat lasten ja nuorten arjessa ja puuttuvat tilanteisiin ennen kuin kriisejä ja ylilyöntejä syntyy ja asiat siirtyvät oppilashuoltoon tai pahimmillaan lastensuojeluun.

”Kouluissa pitää olla riittävästi aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä lapselle tai nuorelle kuuluu. Eikä pelkästään kysyä, vaan myös kuunnella.”

”Hyvä että lisää saadaan koululle varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään oppilashuoltotyöhön työntekijöitä, menetelmiä ja työkaluja.”

”Kaikki lisäkädet, lisäsilmät , lisäsydämet  ja lisäosaamiset ovat tervetulleita.”

Ohessa Vesa Ilolan alustus mentorien verkostoitumistilaisuudesta 30.9.2013 siitä mitä koulumentoritoiminta voisi olla perheiden ja kotien näkökulmasta. Alustus ottaa laajemminkin kantaa siihen että vanhempien ja perheiden ääni kuuluisi paremmin kouluarjessa. Lue myös mitä helsinkiläiset ottaisivat opiksi oululaisesta nuorisotyöstä. 

Artikkeli on päivitetty marraskuussa 2014.