Lukkari 2.0

Suurin eroavaisuus perinteiseen alaluokkien lukkariin on se, että perinteinen on tehty luokka- ja opettajakohtaisesti. Tässä se on tehty solu- tai luokka-aste kohtaisesti. Silloin oppilas voi valita useamman opettajan tai opetustyylin tarjoamasta valikoimasta itselleen sopivimman.

Ohessa ensimmäisen vanha visualisoitu kiteytysversio alaluokkien Lukkarista Thinglinkillä. Tätä on kehitetty ja kehitegään eteenpäin saatujen kommenttien, kysymysten ja oivallusten pohjalta.

Keltainen= Matemaatiikka ja luonnontieteet
Oranssi= Kielet ja sivistysaineet
Vihreä= taito- ja taideaineet
Tummansininen= Valittu painotus joko oman kiinnostuksen tai yhteisesti sovitun tuetun näkökulmasta tuntikehysaineista
Vaaleansinen= Valittu painotus kerhotunnin omaisesti vapaista teemoista kuten koodaus, draama tai yrittäjyys. Näitä tunteja voivat vetää myös ”ulkopuoliset” järjestöt tai yhdistykset
Perjantain integroitu teemapäivä vastaa uuden opsin ilmiöopetuspainotukseen. Koulu voi itse päättää miten nämä huomioidaan kehyslaskelmallisesti. Ensimmäinen tunti on kaikille yhteinen yhteisötunti (rehtorintunti, juhla, ”viikon yhteenveto” tai johdanta perjantaiteemaa. Loppupäivä on koko koulun ”ilmiötä”, integraatiota tai projektia, jossa työtavat voivat olla mitä mielikuvituksellisemmat.

Taito- ja taideaineissa voi olla haasteenaa erikoisluokkien varaus. Tässä voi huomioida ettei alimmilla luokilla ole aina tarvetta erikoisluokkiin ja että eri luokka-asteilla väripalkkien järjestys voi olla eri. Pieniä huomautuksia: väripalkkeihin ei ole otettu orjallisesti kaikkia olemassaolevia aineita. Taito- ja taideaineiden määrää on tietoisesti ”paisuteltu. Mallin lähtökohtana on se että kullakin oppilaalla olisi edelleen nimettynä oma luokanopettaja kotiluokassaan ja -solussaan, mutta se ei estäisi valitsemasta toisia opettajia tai ”työpajoja” opiskelun edetessä. Koulut itse päättävät solu- ja koulukohtaisista valinnanmahdollisuuksista.

Lukkari 2.0 lähtökohtana on huomioida luovasti sekä valinnaisuus, tuettu opetus että joustavat opetustyylit. Lukkari 2.0 ei vaadi lisää opettajia tai resursseja, lähinnä vain saumattomampaa yhteisöllisyyttä.
Lukkari 2.0 käyttöönotossa kannattaa huomioida eri toiveet (opettajat, huoltajat, oppilaat)
Lukkari 2.0:n käyttöönotossa voi tulla väliaikaisista takaiskuja tai motivaatiopulaa, mutta niistä ei kannata masentua. Tuunatkaa omalla mallillanne tai sovituksella sitä eteenpäin.
Lukkari 2.0 voi edistää havainnollistavilla kuvilla, minioppaalla tai youtube-videolla.
Lukkari 2.0 maksimoi paikallisen jouston rikkomatta virallista tuntikehystä.

Lukkari 2.0:n hahmottelun taustalla ovat mm. seuraavat pohdinnat 
1) Miksei lähikoulussa voisi olla ”erikoistumissoluja”
2) Miten ilmiöoppiminen siirtyy ”lukkareihin”
3) Miksi kaikki lähtee luokka/opettaja ajattelusta, koska se yleensä estää yhteisölliset kokeilut
4) Miksei joustatetuta äärimmilleen tuntikehystä ja ops2016:n antamia kokonaisuusmahdollisuuksia
5) Miksi on vain 3-portainen tuettu, miksei ole 3-portainen oma valinta?

Lukkari 2.0 ei tarkoita suoraviivaista aineopettajuuden tuomista ala-asteelle vaan intohimo-oppimisen mahdollistamista. Oppilailla olisi hyvä olla myös vastuullinen omaopettaja, joka olisi miksaus luokanopettajaa ja luokanvalvojaa. Osa lapsista tarvitsee pitkäksi ajaksi oman luottoaikuisen, osa ei halua leimautua yhteen ja samaan ”valvojaan”.

Vapautuvan tuntikiintiöinvestoinnin perhe ja oppilas voisi tehdä esimerkiksi a) tuettuun opetukseen b) kokeiluvalinnaisuuteen c) erikoissyventämiseen kuten nykyiset erikoisluokat Tämä tarkoittaisi että opetajaprofiilitkin muuttuisivat a) erityisopettaja/pienryhmämäinen/s2 b) laajennettu osaaminen esim draama, tanssi, yrittäjyys, koodaus, tvt vrt laajat kokonaisuudet c) syvempi moduulimainen erikoistuminen jossa yhdistyisi aineen- ja luokanopettajuuden piirteitä.

Nyt säästökeskusteluissa laitetaan suotta samaan soppaan vastakkain tukea tarvitsevat, lahjakkaat, huonosti motivoituneet. Budjetti kouluilla olisi sama, painotus rekrytoinneissa ja solusuuntauksissa eri. Case-esimerkki: Jos meillä on 6A, 6B, 6C ja opeina vaikkapa Osku, Tiina ja Minna sekä äidinkielipalkki. Osku opettaisi vähemmän lukuintoisia äikässä, Tiina draamaa äikässä ja Minna ilmiöopetustyyppisesti tt-projektina.

Useassa saamassani palautteessa epäiltiin että lapsi ei ole vielä kykenevä ajattelemaan omaa parastaan vaan valitsee helpon tien: mukavan opettajan, joka antaa kivoja tehtäviä ja vähän läksyjä. Tai sen ryhmän jossa on kaveritkin. Useampi pelkäsi että ryhmääntyminen häiriintyy, opettajia vertailisiin liikaa, eikä työ jakaantuisi tasaisesti.

Versiot herättivätkin useita kysymyksiä.
– Mahtuvatko kaikki 4-6-luokkalaiset yhtä aikaa vaikka käsityöluokkiin? Yli 16 oppilasta ei saa pitää teknisen luokassa yhtä aikaa.
– Mitä tehdään, jos kaikki oppilaat haluavat tietyn opettajan matikantunnille? Tuleeko silloin samanaikaisopetusta vai määrätäänkö osa oppilaista tunneille, joille he eivät tahdo mennä?
– Jos oppilaat sekoittuvat aihepiirien mukaan, niin miten käy luokkahengen?
– Lisääntyykö tämän myötä turvattomuuden tunne varsinkin pienillä?
– Tekeekö tämän alakoulun enemmän yläkoulun kaltaiseksi?
– Tarvitaanko kiinteitä opiskeluryhmiä johonkin? Jos niin miksi ja mihin?

Lukkari 2.0 sisältää paljon logistisia ongelmia, mutta jostain se hahmottelu pitää aloittaa. Ja toivottavasti kokeneemmat tila- ja lukkaripyörittäjät ottavat kopin tästä ja vievät eteenpäin. Kiitos eri keskusteluryhmissä annettuista palautteista kommentteihin. Pohdinta ja testailu jatkuu…