Silvottu

Ennen kuin Aisha täytti 10, hänen sukuelimensä silvottiin. Sukuelimistä poistettiin näkyvät osat ja vagina ommeltiin umpeen siten, että jäljelle jäi vain pieni reikä virtsan ja kuukautisveren poistumista varten. 

“Olin 9-vuotias kun leikkaus tapahtui minulle. Meitä oli viisi tuttua tyttöä, joille toimenpide tehtäisiin samalla kertaa. Vanhemmat tytöt olivat kertoneet kuinka tuskallista ja kamalaa se olisi. Pelkäsin.  

Setäni ja tätini hakivat minut ja vuotta nuoremman pikkusiskoni koulusta. Leikkaaja oli isoäitini sisko.  Leikkaus tehtiin pellon laidassa teltassa. Ilman kipulääkkeitä ja nukutusta. Perimätiedolla ja partaveitsellä. 

Pellon reunalla oli paljon muitakin tyttöjä. Teltasta kuului huutoa ja siellä täällä maassa näkyi verta. Kun näin pikkusiskoni tulevan teltasta verta vuotaen ja pyörtyen, yritin juosta karkuun.

Poikia juoksi perääni. Yksi pojista oli isoveljeni. He saivat minut kiinni ja palauttivat teltalle. Isotätini opastuksella minut sidotiin pöytään. Huusin ja yritin rimpuilla. Itkin. Jalkani sidottiin kiinni. Tätini, enoni ja isosiskoni pitelivät minusta kiinni.

Vanhat naiset yrittivät rauhoitella ”Äitisi ja kokonaiset sukupolvet kävivät läpi tämän saman menettelyn. Tämä takaa sinulle onnellisen avioliiton. Jos sinua ei leikata, sinua olisi pidetään epäpuhtaana eikä sinua hyväksytä yhteisöön. Jos sinua ei leikata, sinua pidetään lutkana. Sellaista naiseen voivat kajota monet miehet vapaasti.

Jos et ole puhdas, ystävät kieltäytyvät istumasta viereesi eivätkä edes puhu sinulle. Epäpuhtaana sinua ei kutsuta toisten juhliin. Et kelpaa kenellekään kunnon miehelle.”

Jalkani pysyivät kiiinnisidottuina neljä viikkoa. En voinut istua pissalle leikkauksen jälkeen. Alapääni oli turvoksissa ja kipeä. Yritin keinua ja pomppia että pissa tulisi. Osa ompeleista irtosi, mutta niitä ei onneksi ommeltu uudestaan. Suvun naiset sanoivat että mitä tiukempi morsian, sitä onnellisempi ja tyytyväisempi aviomies on. 

Minut avattiin onnekseni parin vuoden päästä Suomessa kun sain tulehduksen. “Vanhemmillesi pitäisi antaa rangaistus, kun ovat antaneet tehdä sinulle tuollaista. Et sinä ole mikään poronvasa joka pitää merkata. Et sinä ole mikään kokoonkursittu lahjapaketti vaan omasta kehostasi päättävä kaunis nuori nainen.” leikkaava lääkäri sanoi päätään pudistellen.

Osa suvustani hylkäsi minut leikkauksen vuoksi. En kuulemma saisi enää miestä. Minä olin vihainen. Jos en tästä syystä saa miestä, en kaipaa sellaista miestä. Se mitä minulta leikattiin lapsena ei koskaan kasva takaisin. 

Aisha puhuu nykyään aktiivisesti ja rohkeasti silpomista vastaan. Hän ryhmäohjaa 7.-8. -luokkalaisille somalioppilaita Tyttöjen Talolla. Hän kertoo tytöille silpomisperinteestä, terveysuhista sekä keskustelee avoimesti aiheesta heidän kanssaan. Tyypillinen Aishalle tehty varovainen kysymys on luottamuksen synnyttyä: “pystytkö ollenkaan nauttimaan yhdynnästä?”

”Pystyn kyllä. Silpomisesta jäi jotain jäljelle. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tuuri.  Seksistä pitää voida nauttia. Se on helpompaa leikkaamattomalla pimpillä.”

Tyypillisesti aukileikkaus tehdään vasta juuri ennen hääyötä, jotta ensimmäinen yhdyntä onnistuisi. Avaamisleikkaus on osaa juhlaseremoniaa. Sukujen vanhemmat iloitsevat, juhlivat ja tanssivat.

”Huonossa hygieniassa tehdystä pikaisesta leikkauksesta seuraa tulehduksia, kipuja sekä epänormaaleja kuukautisia. Tytöille tulisi selvittää heti kouluiässä ympärileikkauksen ja silvonnan haitat, jotta he voisivat suojautua vanhempien mielivallalta.” Aisha valistaa.

Pienen tytön silpominen on yhä kiusallinen puheenaihe Suomessa. Harva maahanmuttajatyttö haluaa avautua kokemuksistaan edes aikuisena. Varsinkaan viranomaiselle. Asia hävettää kuten vaikkapa raiskauksen uhreilla. Jos kokemuksesta puhuu, sen joutuu elämään uudelleen. Kukaan ei halua käsitellä näin tuskallisia asioita.

”Ystäväni uskaltavat puhua jo seurustelusta ja seksistä, mutta silpominen on vielä liian kipeä aihe.” Aisha kertoo.

Myös seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat ovat tabuja esimerkiksi somalikulttuurissa. Leikkaus on perheen päätös ja sinä olet yksi suvun ketjun jäsen. Nainen ei voi ilmaista tunteitaan miehelleen.

Aisha on vihainen omalle äidilleen, joka salli Aisha veljen 8-vuotiaan tyttären silvonnan. Äidit saattavat nyökyttää valistuksen puolesta, mutta isoäidit leikkaavat tyttöjä sitten yön pimeydessä ansaitakseen hieman enemmän rahaa.

Aisha toivoo että silpominen otetaan tyttöjen ja naisten kanssa puheeksi neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa.  Suomessa asuvat vanhemmat tai sukulaiset eivät todennäköisesti vie tyttöä silvottavaksi kotimaassa, kun tämä on neuvola- ja alakouluiässä.

“Vaikka imaamit sanovat, että silvontaa ei saa tehdä, sitä tehdään niin kauan kunnes yhteisö itse ymmärtää sen järjettömyyden.” Aisha puuskahtaa. ”Miehille täytyy kertoa että naisen kunniallisuus on korvien, ei jalkojen välissä.”

Tietoboksi:

WHO jakaa silpomisen neljään kategoriaan kevyestä raapaisusta tai pistosta sisäisten ja ulkoisten häpyhuulten poistoon ja emätinaukon ompeluun lähes kiinni asti. 

Silvontaa tehdää yhän useissa maissa ilman mitään järkevää lääketieteellistä tai uskonnollista perustetta. Silvonnan vastainen valistustyö vaatii kärsivällisyytä,, jotta naiset alkavat uskoa silpomisen turhuuteen ja vaarallisuuteen.

Leikkaus on perheille takuu siitä, että tyttö pysyy neitsyenä avioliittoon, perheen ei kunnia vaarannu, eikä tyttö ajattele sopimattomia ajatuksia kuten esimerkiksi itsetyydytystä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi että Suomessa on 600-3 000 tyttöä on vaarassa tulla silvotuksi ulkopmailla. Suomessa asuu THL:n arvion mukaan noin 10 000 ympärileikattua naista. Valtaosa heistä on leikattu jo ennen tänne muuttoa.

Suomessa synnyttäneitä ympärileikattuja naisia oli 118 (2017). THL:n kouluterveyskyselyn mukaan toisella asteella 51 Suomessa syntynyttä opskelijatyttöä kertoi, että heidän sukuelimensä on silvottu. 

Suurin riski tulla silvotuksi on nyt vuoden 2010 jälkeen maahan tulleilla tytöillä, joiden vanhemmat eivät välttämättä tiedä, miten Suomessa toimitaan.