Tulevaisuuden koulu

 

future school2

Millainen on tulevaisuuden koulu? Nämä nostot ovat osa Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen kirjasta johon Risto Linturi on kerännyt 36 perusopetuksen tulevaisuusteeseistä. Miltä ne sinusta kuulostavat? Uskottavilta, epärealistisilta vai mahdottomilta?

1)Kouluopetuksen ainejakoisuus Peruskoulun ”lukujärjestys” jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

2) Lähikoulusta toimintakeskus Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulumuotojen, kirjastojen sekä liikunta- ja kulttuurielämän palveluita.

3) Metataitojen arviointi Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin sekä tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.

4) Oppivat ryhmät Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6–8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

5) Hitaan oppimisen tila Kaikissa kouluissa on hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.

6) Yhtenäinen opettajakoulutus Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttajaopetukseen jne.

7) Monialainen opetustiimi Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien, esimerkiksi vanhempien, avulla.

8) Koulu ympäristönsä kehittäjänä Koulut ottavat, mutta myös saavat tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta-alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää.

9) Tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.

10) Elinkeinoelämä ja koulut Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoituksina ja perintöinä.

11) Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esille kaivaminen ja tukeminen.

12) Jatkuva oppiminen Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviytymisstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.

13) Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.

14) Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. ”yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana”.

15) Itseoppiminen ja oppimisympäristöt Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida – valita ja toteuttaa – omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi.

16) Opettaja sivistysagentiksi. Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajanaohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäis oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.

Kuva: 21k12blog.net/