Tulevaisuus ja koulu

Olli Hietanen maalaa tulevaisuuden kuvaa aineistoissaan.  Vaikka päivän lehti antaa aika ikävän kuvan trendistä, seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Kolme tulevaisuuden suuntaa ovat 1) Ubinetti, robotisaatio ja automatisaatio 3) Blogalisaatio ja hybriditalous 3) biokausi

Myös koulu on keksittävä uudelleen. Jos luovumme koulusta, luovumme tulevaisuudesta. Olemme toteuttaneet Suomessa amerikkalaisen unelman. Jatkuva muutos vaatii elinikäistä oppimista. Oppimateriaalit ovat pian pilvessä, mutta meidän on keskityttävä paitsi teknologiaan myös ihmisiin ja heidän elämäntapoihinsa.

Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjaukkuus. Jokaisen ihmisen siällä on kukka, jossa hän on kauneimmillaan. Koulutuksen on saatava tämä kukka puhkeamaan.

Koulujen väliset erot kasvavat. Koulujen johtaminen on meillä yllättävän heikkoa, siksi jatkossa juuri koulujen johtamisen pitäisi olla maailman parasta. Koulutusvientimme voisi koostua opettamisen ja johtamisen laaja-alaisesta edelläkävijyydestä.

Tulevaisuuden vaihtoehtoja voivat olla 1) Kaikki muuttuu 2) Mikään ei muutu 3) Mitään ei muuteta.

Riitta-Liisa Korkeamäki pohti omassa puhenvuorossaan:

Onko nykyinen koululaitos vanhentunut? Mikä on koulutuksen tarkoitus? Mitä tulisi oppia? Eikö perusopetus vakuuta? Onko koulu oppimisymärästönä iian rajoittunut ja suppea? Millainen olisi pilvipalvelukoulu? Mitä esimerkiksi PISA mittaa? Miksi oppilaamme menestyvät mutta eivät viihdy koulussa ja motivoidu siellä? Tuleeko tietojen ja taitojen olla samat kaikille? Miten tiedosta syntyy syvää ja jäsentynyttä.

Pettivätkö teknologian lupaukset? Työskentely on yhä opettajajohtoista, oppiaine- ja oppikirjakeskeistä. Oppimisesta puuttuu relevanssi oppilaan kokemuksiin ja elämään. Koulu on liiaksi passiivista istumista ja opettajan kuuntelemista. Olisi tehtävä oppimisen vallankumous. Mikäli opetus ei uudistu, kyllästyneet ADHD-diagnosoidut lapset ”homettavat koululuokat.

Oppimista ei voi estää mikään kun oppiminen on hauskaa. Hauskan oppimisen tila ei rajoitu luokkaan, se hyödyntää tkenologiaa, pilviaineistoa ja tuo oppimisen flow-tunteen > voimaantuminen, toimijuus, tilanteen hallinta. Tarvitsemme Oiva Kyöstiön ja Lauri Järvilehdon kaltaisia ”oululaisia” visionäärejä. Uusi teknologia vaatii monilukutaitoa. Tulevaisuuden koulussa yksi työympäristö on testauksessa Oulun ubikosolussa. Koulun toimintatapoja -ja kulttuuria voi uudistaa rohkeeasti, vaikka olemme koulutuksen kärkimaa.

Lue lisää Ollin koulutusajatuksia ja Uudesta oppimisesta sekä Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri

school2030