Yhteisellä asialla?

kotijakoulu

Koulun tärkein tehtävä on saada lapsista kunnollisia kansalaisia ja ihmisiä. Kodin ja koulun yhteistyön merkityksestä on puhuttu vuosia, mutta toimiiko se vieläkään ihanteellisesti.

Koulut ja opettajat ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti ja monelle yhteistyö kodin kanssa tarkoittaa yhä pakollisia tapaamisia muutaman kerran vuodessa. Hyvään yhteistyöhön tarvitaan sekä elävää arjen kasvatuskumppanuutta että koulun käytännöissä näkyvää toimintakulttuuria.

Toimintakulttuuri uusiksi
”Nyt vanhemmat on jätetty tai he ovat jättäytyneet liian taustalle. Joskus vanhempien mukaan tulo voi kariutua yhteistoiminnan muodollisuuteen. Toimintamalleja ja toimintakulttuuria on uudistettava. ”

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.”

Nykyinen toimintamalli ( wilma+ vanhempainillat 1-2 krt/vuosi + muutama VTK-aktiviteetti + koulun juhlat + kehityskeskustelu 1-2x vuodessa) on suurimmalle osalle vanhempia rittävät. Mutta kehittykö yhteisöllisyys ja kasvatuskumppanuus pelkästään näiden myötä.

”Kaikki vanhemmat tai opettajat eivät ehdi tai kiinnostu aidosta yhteistyöstä. Aktiivisille tulisi kuitenkin rakentaa mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua.”

”Opettajien pahin pelko on hankalat vanhemmat. Mutta olisivatko vanhemmat niin hankalia jos tietäisivät edes jotain koulun todellisesta arjesta ja siitä missä siellä mennään.”

” Koulun tulisi toimia kokoontumispaikkana perheille myös kouluajan ulkopuolella, iltaisin ja viikonloppuisin”

Miten saada vanhemmat mukaan?
Suomessa koulutus on avointa ja julkista ja vanhemmilla on aina halutessaan mahdollisuus perehtyä koulun arkeen ja toimintatapoihin.

”Nyt vanhemmilla on silti sellainen olo, ettei oikein tiedä, sopiiko koululle  tulla. Koulu tuntuu opettajien reviiriltä, vaikka sen pitäisi olla koko yhteisön yhteinen paikka. Paikka jossa oppilaat oppivat, opettajat tekevät  työtään ja vanhemmat ovat tukena.”

Kodin ja koulun yhteistyöltä odotetaan perinteisten vanhempainiltojen lisäksi työtapoja, joissa kaikki vanhemmat voisivat luontevasti olla kouluyhteisön kehittäjiä ja yhteistyökumppaneita.

”Kuka jaksaa mennä vanhempainiltoihin kuuntelemaan paasausta pitkän työpäivän jälkeen?”

”Jotkut vanhemmat ovat sitä mieltä, että nää on niin nähtyjä nää vanhempainillat — eivät enä jaksa innostua.”

”Osallistuminen koulun arkeen tulisi olla yhtä tärkeää ja luonnollista kuin neuvolassa käynti pikkulapsena.”

“Kun vanhemmat voivat vaikuttaa koulun kasvatustavoitteisiin, he ovat motivoituneempia toimimaan kotona niiden saavuttamiseksi.”

”Vapaamuotoiset vanhempien ja lasten kokoontumiset eri aiheiden parissa on olleet mukavia tänä lukuvuonna. Niissä tutustuu muihin vanhempiin ja koko luokan lapsiin.”

Näin koulu voi yhdistää vanhempia

  • Vanhempien aktivointi keskinäiseen yhteistyöhön tarjoamalla tilat vapaamuotoiseen keskusteluun. Keskustelua voi alustaa esimerkiksi lasten kotiintuloajoista, yöunen pituudesta, ruutuajasta, läksyjen ja kokeiden tarpeellisuudesta.
  • Matalan kynnyksen tukea oppilaiden perheille vaikkapa kerhotoiminnnan myötä.
  • Helposti järjestettävä perhepiknik tai -nyyttärit.
  • Kiinnostava ajankohtainen teema ja alustaja. Ei mitään vuodesta toiseen toistuvaa koulun infoliturgiaa.
  • Aktiivista toimintaa, ei vain puhuvien päiden kuuntelemista.
  • Lapset tekevät kutsun luokan vanhempainiltaan. Ja tulevat mukaan iltaan olemalla osan ajasta kirjastossa/ tietokoneluokassa. Valvojana vaikka pientä korvausta vastaan vaikkapa  leirikoululle lähtevät kuutoset.
  • Meillä on kokeiltu sellasia hyvinvointivanhempainiltaa, joissa jutellaan ja tullaan tutuiksi koulun väen kanssa.

Lisää kokemuksia ja käytännönläheisiä ideoita osallistavampaan vanhempainiltaan löytyy täältä.

Murros on arkea
”Suomeen peruskoulu on murroksessa. Sitä haastavat samaan aikaan kiristynyt taloustilanne, tarve opettajan profession päivitykselle koskien muun muassa luokan- ja aineenopettajien välistä työnjakoa  sekä vanhempien vähäinen osallisuus koulujen arjessa. Yhtälö vaatii ratketakseen johtamista, yhteistä vastuunottoa ja jokaisen toimintatapojen kriittistä arviointia. Yhdessä.” Vanhempainliiton barometri 2013

Lue myös tätä kirjoituksen teemaa käsittelevä vanhempi artikkeli ”Vanhemmat mukaan”. Jos haluat kommentoida juttua, voit tehdä sen tänne.

Kirjoituksen lähteet:
http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-Barometri_2013_verkko.pdf
http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201306051499.pdf
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53396/rask_mari.pdf?sequence=1
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03748.pdf
http://www.tukilinja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63